Synttäri-ilta sormuskurssilla

Heti ensialkuun pitää sanoa, että suosittelen kurssia lämpimästi kaikille, jotka arvostavat itsetehtyjä juttuja.

Mutta, nyt suoraan (muutaman...kymmenen yksityiskohdan kautta) asiaan.

Ajattelin joskus aikoinaan, että kun menemme joskus kihloihin, olisi sormusten tekeminen itse aika hieno juttu. Tämä vaan atomin kokoisena ajatuksena jossain mielen sopukoissa. Noh, jokin aika sitten bongasin sattumalta vanhan lehtijutun sormuskurssista ja googletin hieman asiasta lisää. Selvisi, että monissa paikoissa järjestetään hopea- ja hopeasavikursseja. Hopea ei kuitenkaan materiaalina miellyttänyt, kun kuitenkin puhutaan sormuksista, jotka ovat päivittäin sormessa loppuelämän ajan. Niinpä hain netistä lehtijutun kultasepänliikkeen tietoja ja lisäinfoa lukemastani kurssista. BINGO! Sormuskurssit, joissa materiaalivaihtoehtoina hopean lisäksi kelta- ja valkokulta, sekä palladium. Päätin, että joskus sitten menemme tuonne askartelemaan. Pidin ajatuksen kuitenkin visusti salassa, sillä halusin yllättää siippani tällä kurssilla. Sen verran joskus vain mainitsin, että sitten joskus kun kihlaudutaan, olisi kiva valita sormuksia yhdessä. Tällä varmistin, ettei toinen hommaa ylläriksi sormuksia kun toinen haluaa yllättää sormuskurssilla :D. No, säästyttiin siis tuplasormuksilta. Sitten itse kurssiin.

Halusin pitää kurssin mahdollisimman pitkään salassa. Näin ollen soitin siis kurssin pitäjälle, Annelille kultasepänliike Papajaan ja sovin sormusten suunnitteluajan. Samalla olin sopinut tämän yllätettäväni kanssa, että mennään illalla katselemaan sormuksia mun lemppariliikkeeseen. Näin oli siis ilta varattu ja myös tiedossa että sormuksia ohjelmassa, mutta kurssista ei ollut harmainta hajuakaan. Olen kuitenkin sen verran huono huijaamaan, että paljastin koko homman autossa matkalla Papajaan :D. Onneksi yllätettävä oli todella iloisesti yllättynyt illan ohjelmasta, joskin hieman vielä pihalla, mitä kaikkea sormuskurssin sisältöön kuului. Onneksi allekirjoittanutkin oli tietoinen vain pääkohdista, joten mentiin yhdessä uumoilemaan, suunnittelemaan ja kyselemään.

Suunnittelukäynnissä meni n. 20-30 minuuttia ja oltiin saatu jo suhteellisen selkeä kuva siitä, minkä näköiset meidän sormukset tulevat olemaan. Ei ehkä kamala yllätys, mutta itse jahkasin ehkä triplasti pidempään ja päädyin vielä sellaiseen malliin, mitä olin kyllä aikaisemmin jo katsellut, mutta hylännyt idean mappi Ö:hön. Samalla saatiin myös alustavat tarjoukset.

Oman sormukseni halusin ehdottomasti valkokultaisena. Miehen sormuksen kohdalla tuli pieni pähkäily, valkokultaa vai palladiumia? Lopputulos oli valkokultaa, koska painoi kuulemma enemmän kuin palladium, ja tuntui siis siten kivemmalle sormessa. Itselleni oli sama kumman olisi valinnut, sillä pitäjähän sormuksensa valitsee, eikös. Sovittiin sormusten tekopäivä lomien jälkeen ja lähdettiin kotiin hiomaan suunnitelmia.

Kovan odotuksen jälkeen koitti sormuspäivä! Töiden jälkeen menimme viimeistelemään suunnitelmat, ja samalla pääsimme tekemän sormusten rungot. Ihan alusta loppuun emme siis päässeet tekemään, mutta rungot saimme tehdä kokonaan itse. Teimme siis toinen toisillemme sormukset, emme itse omiamme. Näin niistä tuli erityisen tärkeät. Anneli ohjasi meitä koko prosessin ajan, ja selitti kaikki työvaiheet selvästi. Jopa tällainen rähmäkäpälä kuin minä onnistuin tekemään ympyrän mallisen sormuksen ilman epämääräisiä muhkuroita tms. :D. Sormukset jäivät pariksi viikoksi vielä jälkityöstettäväksi (mm. timantti-istutus, kaiverrus, kuviointi ja "pintäkäsittelytyöt" miksi ikinä niitä oikealla nimellä nyt kutsutaankaan). Keskiviikkona on sormusten hakupäivä, enkä enää millään malttaisi odottaa että näen lopputuloksen! Esittelen meidän taideteokset kyllä sitten.

Ja mikäli jollekin heräsi ajatus tällaisen kokonaisuuden hinnasta, tässä hieman lisätietoja. Sormusmateriaalit maksetaan tietenkin, ja kurssimaksu on 160 € molempien sormuksilta yhteensä, eli 80 € lisähintaa per sormus siitä, että teimme ne itse. Tähän kuului siis koko illan opetus ja avustus sormusten teossa (yleensä noin 3h, meillä meni yllättäen 4h kun joku oli hieman tarkka......). Sormukset eivät näytä myöskään "kotikutoisilta rimpuloilta" vaan ovat verrattavissa tavallisiin kaupasta ostettuihin valmissormuksiin. Uniikit sormukset ja tunnearvo siitä, että toinen on tehnyt sormuksen sinulle, tulevat vain kaupan päälle hienojen sormusten mukana. Lisäksi sormusten tekeminen oli tosi kivaa.

Ohessa hieman kuvia (laatu niin ja näin) meidän illasta, oli supermukavaa! Ja tässä tosiaan vasta runko-vaihe.

Tuosta palasesta tulee molempien sormukset.

Valssausta, eli litistysvaihe.

    Anneli mittasi, milli tuntui yhtäkkiä todella paljolta.

                                        

Välillä kuumennettiin jolloin muokkausta pystyi jatkamaan.

Pappa opetti mulle työntömitan käyttöä kun olin pikkuinen, sen jälkeen sitä ei olekaan tullut käytettyä.

Hiomalla saatiin oikea mitta.

Saatiin lyödä leimat meidän sormuksiin, 3 kpl per sormus. Ensin onneksi harjoiteltiin testipalalla.

Kirjaimellisesti millintarkkaa puuhaa.

Taitto pyöreämpään muotoon.

 

Noin puolivälissä illan urakkaa.

Sormusten päiden juotto yhteen.

 

Keitettiin hetkinen.

Teetauko, odoteltiin keitoksen valmistumista.

 

 "Vasaroitiin" sormukset lähemmäs oikeaa muotoa.

 

 

Sitten vielä oikean koon muokkaus ja tarkistus.

 

Mun tehtailema sormus oli leveämpi, joten tuolla laitteella siitä sai helposti täysin pyöreän vs. vasarointi.

VOILA!

Tässä valmiit rungot.